BERLIN

Jaahas, toverit. En tiedä missä aivonyrjähdyksessä tai positiivisuuden puuskassa menin lupaamaan edellisessä postauksessa kesämatkan Berliini-osiostakin juttua. Ei oo sit mitään asiaa!

No siel oli kuuma, siis tosi kuuma, ja sit me juotiin ainaki kaljaa ja jotain drinksui. Majailimme Kreuzbergissä niinku sellaset tyypit jotka on siis hip, pop ja kuul. Kreuzbergin baarit on kaikki hienoi ja söpöi mut ihan samanlaisia! Ei se haittaa. Niissä roikkuu värivalot seinillä, ja ne on täynnä pehmoeläimiä ja krääsää ja pieniä koiria.

Söin falafeleja ja vietnamilaista ja kaljaa. Se vietnamsetti oli hyvä! Koska oon tällainen köyhimys ni en käy hienoissa rafloissa mut toisaalta ulkomailla halpisruoka on usein ihanaa. Tiedättekö sillä lailla että joku on sen tehnyt ja siinä on niitä sellaisia tuoreita raaka-aineita. Ai tiedätte, no joo.

STOCCCKHOLM

kuvittele pulla

             puisto

             lähiö

        

             vaaleanpunainen sipsipussi

Noni! Kuka tarttee kuvia kun tuhat sanaa vastaa yhtä! Kävin matkoilla siskoni kanssa, ja tämä ensimmäinen osa kertoo Tukholmasta. Osa kaksi taas käsittelee kattavasti Berliinin ruokakulttuuria. 

Olimme Tukholmassa kolme yötä. Kaupungin kauppojen pullatiskit ovat kattavat; söimme aamupalat pullien muodossa. Tarkoitus oli käydä Vetekatten -kahvilassa mut jostakin syystä se ei koskaan onnistu. Me pyörähdettiin siellä ostamatta mitään, sillä hetki ei ollut sopiva. Vetekatten on leipomo-konditoria, jota Helsingissä vois vastata vaikka Ekberg. 

Tukholmassa kannattaa syödä myös leipää. En mä sitäkään tehnyt mutta kaikenlaisia kauniita känttyjä näkyi ikkunoissa. 

Tavaratalo NK:n ruokaosasto oli aika ihana. Sieltä sai espanjalaisia sipsejä vaaleanpunaisessa pussissa! Se oli prinsessallista kuten Ruotsiin sopiikin. Tosin mesta feidas meijät kun yritettiin ostaa sipsien kyytitytöksi siideriä ja painua Kungsträdgårdeniin. Paskat, kaksprossaista Ecussonia. Se jäi kauppaan. NK:sta saa myös suklaata. Ostin vietnamilaisen Maroun levyn, josta tulee toivottavasti juttua myöhemmin. Ois löytynyt kans kattava valikoima Amedeita. Amedeilta oisin tahtonut levyn criollo -pavuista tehtyä valkosuklaata mut se maksoi melkein 20e per 50g, ja olin epäileväinen rahatilanteeni suhteen.

Matkaseurani suosittelee lämpimästi muovipussiin tungettua patonkia, joka on täytetty minilihapullilla ja punajuurisalaatilla ja maustekurkulla. 

Kaupoissa näkyi hienoja salaattitiskejä joista sai ite ottaa ja sit maksettiin painon mukaan. Laareissa oli muun muassa jauhelihaa!

Baarit oli vähän ahdistavia. Suurin osa oli liian fancyjä. Tähän auttais varmaan paikallistuntemus. Kalja oli ookoo, ja miehet kauniita, vähän liiankin. 

Yritin vierailla suklaaliikkeissä mut ne oli kaikki kiinni. Siellä Ruotsissa ne ihmiset viettävät kesälomia, hullut. 

Menkää stadsbibliotekiin! Se se vasta olikin ihana! Kannattaa myös ajaa Nockebybananilla. Se kulkee hassusti omakotitaloalueen läpi. Fiilis on ku Huvikummun huudeilla.

P.S. Vessat maksaa. Kaikkialla. NK:n toilettiin pääsee tosin pummilla.